Syvälle kaninkoloon
Princeton Engineering Anomalies Research (PEAR) käynnistyi
jo vuonna 1979 ja sen tunnetuimmat kokeet perustuivat satunnaisgeneraattorilla
tuotettuun ykkösten ja nollien jonoon, jota sitten tallennettiin oman
aikakautensa muistimedioihin. Satunnaisjonojen tuottamiseen käytettiin muitakin
luonnollisempia lähteitä, kuten esimerkiksi tiikerin liikkumista eläintarhan
häkissä, kaupan jonoja ja liikennettä autotunnelissa. Näitä jonoja käytettiin
sitten testeissä, joissa koehenkilöt muuttivat ajatuksen voimalla mennyttä.
Muutosten edellytyksenä oli, ettei kukaan ollut nähnyt tallenteiden sisältöä
aikaisemmin. Vaikutuksen onnistuminen voitiin todeta matemaattisesti
satunnaisuuden astetta mittaamalla. Lyhyemmissä jaksoissa voitiin myös todeta,
että esimerkiksi ykkösiin keskittyminen tuotti samalla jaksolla enemmän ykkösiä
kuin nollia.
Tutkimusten tulosten merkitys avautuu ehkä parhaiten
ajatellen esimerkiksi autojonosta kerättyä dataa jossain vaiheessa
menneisyydessä. Koehenkilö, muuttaessaan satunnaisjonoa, muutti itse asiassa
autojonoa menneisyydessä, sillä data tallenteessa ei muutu. Kokeet ovat
esimerkki multiversumista, rinnakkaisista aikajanoista. Tietoisuudella voi siis
muuttaa aikajanaa niiltä osin, kuin se ei sotke muiden aikajanalla olevien
todellisuutta. Tämän takia vaikutus menneisyyteen onnistuu vain, jos
satunnaisjono ja sen pohjalla oleva lähde on kaikille tuntematon. (1)
Vuonna 1998 Princetonissa aloitettiin uusi projekti, The
Global Consciousness Project. Siinäkin työkaluna käytetään
satunnaislukugeneraattoreita, jotka nykyään perustuvat kvanttitunnelointiin ja
tuottavat täysin ennustamatonta binääriketjua. Satunnaislukugeneraattoreita
projektissa on 70 eri puolilla maailmaa, joista kukin tuottaa 200 bittiä
sekunnissa synkronoitua dataa, jotka sitten kerätään automaattisesti globaaliin
keskukseen. Dataa on kertynyt vuodesta 1998 lähtien. (2)
Satunnaislukugeneraattoreiden merkitys on yllättävä. Kun
tapahtuu jotain suurta, joka synkronoi parhaimmillaan miljoonien ihmisten tunteet,
satunnaislukuketjut muuttuvat hienovaraisesti jäsentyneiksi. Todennäköisyys
sille, että kyseessä olisi sattuma, on yksi biljoonasta. Muutaman sadan tai
tuhannen ihmisen voimakas tunnereaktio näkyy satunnaislukugeneraattoreissa,
vaikka ne sijaitsisivat kaukana reagoivista ihmisistä. Niin uskomattomalta kuin
tämä kuulostaakin, se on vain alkua sille, mitä luet seuraavaksi.
Gazan
avustussaattueen välikohtaus
Kun tornit romahtivat
American Airlines lento 11: Boeing 767 lentokone, nousi
Loganin kansainväliseltä lentokentältä Bostonissa 7:59 aamutuimaan, kohteenaan
Los Angeles ja koneessa 11:n hengen miehistö sekä 81 matkustajaa. Kone
kaapattiin vasta ilmassa eli myöhemmin kuin klo. 8 aamulla, mutta silti
satunnaislukugeneraattorit reagoivat tulevaan tapahtumaan jo viimeistään klo. 6
aamulla. Varsin kummallista – aivan kuin
suuri joukko ihmisiä tai muita tietoisia entiteettejä olisi saanut tiedon
tulevasta iskusta jo kolme tuntia ennen tapahtumaa. Edellä esitetyn Gazan
avustussaattueen valtauksen aiheuttama satunnaisgeneraattorien poikkeama alkoi
vasta vähän ennen laivoihin nousua.
Kuvassa näkyy myös WTC 7 -rakennuksen romahduksen aiheuttama
jälkipiikki. (2)
Eikä tässä kaikki. Todella yllättävä tieto näistä iskuista
tulee kahdesta sääsatelliitista geosynkronisella kiertoradalla, Yhdysvaltain
itä- ja länsirannikon yllä, päiviä ennen ja jälkeen iskujen. Iskut tai niiden
synnyttämä shokki kohotti maan magneettikenttää täsmälleen iskujen
alkamishetkestä lähtien, ja iskujen mentyä ohi epävakaus jatkui ainakin viikon
ajan. Maa siis reagoi shokkiin, mutta toisin kuin kollektiivinen tietoisuus
satunnaislukugeneraattoreiden ilmaisemana reagoi tunteja etukäteen, maa reagoi
vasta iskun tapahduttua. (3)
Kuiskauksia auringosta
Seuraava raportti on, kuten sen kirjoittaja itsekin siinä
toteaa, tieteen kannalta suuresti ongelmallinen. Vaikka sen sisältämät
mittaustulokset ovat vakuuttavia, reduktiivinen tiedeyhteisö ei katso sitä
hyvällä. Sama yhteisö pitää tietoisuutta, kuten jotkut sen ilmaisevat,
valistuksen vihollisten viimeisenä pakopaikkana. Parhaimmillaan edeltävät ja
tämä tutkimus luokitellaan teoreettinen fyysikko, professori Michio Kakun
kirjoittaman kirjan mukaisesti ”mahdottomaksi fysiikaksi”. Totta on, että
seuraavan tutkimuksen tulokset ovat hämmentäviä.
Tohtori, psykologian professori Hans Werner Wendt julkaisi
vuonna 2002 hämmentävän teknisen raportin kronobiologian saralta ja täydennetyn
version siitä vuonna 2008 (4). Siinä Princetonin GCP-materiaali otettiin
erilaisten tapahtumien vaikutusmittariksi, mutta varsinaisena tutkimuskohteena
oli planeettojen välisen magneettikentän polariteetti (interplanetary magnetic
field (IMF)) ja sen yhteys maan tapahtumiin. Loppujen lopuksi kysymys on
aurinkotuulista, joiden vaikutuksesta tuo magneettikenttä syntyy. Vastaavasti
sen polariteetti syntyy siitä, suuntautuuko ulosvirtaus auringosta ylös- tai
alaspäin suhteessa sen pohjoisen ja eteläisen magneettisen alueen erottavaan
tasoon.
IMF-polariteettia seurattiin Advanced Composition Explorer
(ACE) -satelliitin mittauksista. Tapahtumat taas kerättiin mm. uutislähteistä
ja luokiteltiin ennen itse tutkimuksen suorittamista. Näiden kahden lähteen
ajalliseen yhdistämiseen nähtiin erityisen paljon vaivaa. Tapahtumaluokkia
olivat 1. väkivalta, 2. luonnon katastrofit 3. onnettomuudet 4. erilaiset
rauhanomaiset tapahtumat, kuten esimerkiksi ryhmämeditoinnit tai -rukoilut,
festivaalit, poliittiset aloitteet ja erilaiset sensaatiomaiset tapahtumat.
Mittaukset osoittivat, että IMF-kentän polariteetti ja maan
sijainti siinä vaikuttivat satunnaislukujen poikkeavuuteen eli sen ilmaisemaan kollektiivisen
tunteen voimakkuuteen. Mikä kummallisinta, planeettojen välinen magneettikenttä
on hyvin valikoiva maan tapahtumien luonteen suhteen.
Väkivallan vaikutus ja magneettikentän vahvistava vaikutus
siihen oli yli kaksi kertaa suurempi kuin onnettomuuksilla tai positiivisilla
tapahtumilla. Luonnonkatastrofien vaikutus oli pienin. Kun väkivaltaisten
tapahtumien ryhmä jaettiin vielä kahtia, joista toinen oli Lähi-idän väkivalta
ja toinen yksilöihin kohdistunut väkivalta tai salamurhat, tehtiin yllättävä
havainto. Lähi-idän väkivalta ei aiheuttanut paljoakaan luonnonkatastrofeja
suurempaa reaktiota, kun taas muu väkivalta yli kolme kertaa enemmän kuin
mikään muu ryhmä. Tähän saattaa olla selityksenä Lähi-idän pitkä väkivallan
historia, joka on turruttanut ihmiset.
Nämä havainnot tukevat edellä esillä olleita avaruussään ja
väkivallan yhteyksiä, ja tuovat niiden taustoihin lisävaloa. Havainnot käyvät
sen sijaan varsin kummallisiksi, kun tarkasteluun otetaan mukaan aika, ja
tarkastellaan satunnaislukujen ja IMF-kentän korrelaatiota eri ajankohtina.
Jälleen kerran väkivalta nousee erityisasemaan. Positiivisilla tapahtumilla on
toiseksi suurin vaikutus ja sen huippu on keskimäärin kaksi päivää tapahtuman
jälkeen. Väkivallan vaikutus on selvästi korkein ja sen huippu on keskimäärin
kaksi vuorokautta ennen tapahtumaa! Nyt ei ole kysymys muutaman sekunnin
käänteisestä kausaatiosta, vaan kahden kokonaisen vuorokauden ennakkotiedosta.
Ennakkotietoon väkivallasta liittyy muitakin erikoisuuksia.
Ensinnäkin siihen vaikuttaa vuodenaika. Ylivoimaisesti vahvin vaikutus on
syksyllä, jolloin vaikutushuippu alkaa ainakin kuusi päivää (tarkastelujakso ei
yllä pidemmälle) ennen tapahtumaa ja jatkuu ainakin neljä päivää sen jälkeen.
Heikoin vaikutus on talvella, jolloin vaikutushuippu on 3-1 päivää ennen
tapahtumaa., eikä näy enää tapahtuman jälkeen. Keväällä ja kesällä vaikutus
alkaa myös jo päiviä ennen nousten huippuunsa päivää ennen ja alkaen siten
laskea jyrkästi.
Kaiken lisäksi ennakkotieto väkivallasta riippuu alueesta.
Aasiassa ja Afrikassa vaikutuksen huippu on keskimäärin päivää ennen, kun taas
Yhdysvalloissa ja Euroopassa 2.6 päivää ennen.
Väkivallan ennakkotieto ja vaikkapa joukkomeditoinnin
jälkivaikutus olisi helpommin selitettävissä, jos ne näkyisivät ainoastaan
satunnaislukugeneraattoreissa eli maassa, mutta nyt on kyse korrelaatiosta
IMF-kentän ja satunnaislukujen välillä. On äärettömän vaikea keksiä selitystä,
joka kattaisi sekä väkivallan ennakon että positiivisten asioitten viiveen
samanaikaisesti tai joka ei olisi sisäisesti ristiriitainen. Tai mitä olet mieltä
seuraavasta hypoteesista?
Jos ajatellaan pelkästään väkivaltaa, niin sarjan edellinen
osa osoittaa auringon aktiivisuuden lisäävän väkivaltaa. Jos samaan aikaan
huomioidaan, että aurinkotuulten synnyttämä IMF-kenttä ja kollektiivinen
tietoisuus korreloivat jo päiviä ennen väkivaltaa, IMF-kenttä tai aurinko ikään
kuin yllyttävät väkivaltaan. Mutta kun kyse on itsemurhaiskuista, ampumisista
tai salamurhista, niin kyseessä ei ole väkivallan hallitsematon purkautuminen,
vaan pitkään haudottu ja suunniteltu tapahtuma. Voiko siis kysyä, että miten
konkreettista auringon kuiskuttelu onkaan? Vastaavasti, kun joukkomeditointi ja
-rukoukset vaikuttavat kollektiivisen tietoisuuden ja IMF-kentän korrelaatioon parin
vuorokauden viiveellä, niin voiko kysyä, että vaikuttaako ihmiskunnan rauhantahto
vastaavasti IMF-kenttään ja aurinkoon?
Ei ole mikään ihme, että tämän osan havaintoja pidetään
mahdottomana fysiikkana.
Loppusanat
Maan ympärysmitan määrittelemä 7.5 Hz:n taajuus muodostaa
kollektiivisen kentän, joka yhdistää kaiken elämän ja pystyy jakamaan
monimutkaistakin informaatiota. Jokainen elollinen syöttää ajatuksia ja
varsinkin tunteita tuohon kenttään ja ottaa niitä vastaan. Mitä useammat
ihmiset kokevat samalla tavalla eli resonoivat keskenään, sitä suurempi sen
kollektiivinen vaikutus on. Kenttään ei vaikuta ainoastaan ihmisten toiminta,
vaan laajojen väkivaltaisten ilmiöiden taustalla on auringon aktiivisuus ja
etenkin aurinkotuulien sivutuotteena planeettojen välinen magneettikenttä.
Toisaalta auringon aktiivisuus voi aloittaa myös positiivisia vallankumouksia.
Ihminen ei kuitenkaan ole ainoastaan ulkoisten vaikutusten
armoilla, vaan jokainen on itse vastuussa omasta roolistaan siinä. Kiitollisuus
ja rakkaus synnyttävät sydänkoherenssin, joka paitsi välittyy kollektiivisessa
kentässä, vaikuttaa positiivisesti niin omaan kehoon kuin lähiympäristöönkin.
Ennen kaikkea se toimii suojana ulkoisia negatiivisia vaikutuksia vastaan ja
mitä useampi elollisista on siinä tilassa, sitä vähemmän ulkoiset häiriöt
vaikuttavat kollektiiviseen kenttäämme. Siinä korostuu henkinen viisaus, ettei
kukaan voi muuttaa kuin itseään. Mutta sydänkoherenssissa tilassa oleva voi
auttaa muita pelkällä läsnäolollaan. Ja niin kummalliselta kuin se tuntuukin,
positiivisten tunteiden vaikutus näkyy myös planeettojen välisessä kentässä
samalla tavalla kuin sen näkyy maan kollektiivisessa kentässä. Me emme siis ole
passiivinen ohjauksen kohde, vaan aktiivinen tietoisuus, joka vaikuttaa paitsi
omaan aurinkokuntaamme, myös koko Universumiin. Tämän sarjan kolmas osa
osoittaa, ettei valonnopeus suinkaan ole rajoite informaation liikkumiselle
maailmankaikkeudessa.
Monet tämän artikkelin tutkimuksista antavat viitteitä
siitä, että jokin tai jotkin voimat pyrkivät vaikuttamaan meihin. Tutkimukset
sydänkoherenssista taas osoittavat, että mitä laajempi pelko, viha ja ahdistus
maailmassa vallitsee, sitä heikompi ja sitä helpommin ohjattavissa ihmiskunta
on. On aivan sama, vihaammeko oikeistoa tai vasemmistoa, eliittiä tai
aktivisteja, itää tai länttä, ilmastomuutosta tai sen vastustajia,
diktaattoreita, imperiumeja… – ihmiskunta säilyy jakautuneena, epäkoherenttina
ja ulkoapäin manipuloitavana. Mitään vääryyttä ei tarvitse hyväksyä, tarvitsee
vain löytää oma sydänkoherenssinsa. Se auttaa muitakin ja kaikki muu seuraa
perässä.
Viitteet
1. https://psi-encyclopedia.spr.ac.uk/articles/princeton-engineering-anomalies-research-pear
2. Nelson R ”Effects of Globally Shared Attention and Emotion.” Journal of Cosmology 14 (2011).
3. Grigoryev P, Rozanov V, Vaiserman A, Vladimirskiy B 2009 ”Heliogeophysical factors as possible triggers of suicide terroristic acts.” Health 1, 294-297.
4. Wendt HW 2007. ”Interplanetary magnetic field (IMF) polarity, collective emotions and entropy changes of random event generators.” Bulletin of the People’s Friendship University of Russia, Proc, 8th Intl Congress “Health and education millennium”, Moscow, Russia, November 14–17 s. 81–4.
No comments:
Post a Comment