Häntä heiluttaa koiraa

 

Julkinen maskikeskustelu on nyt viimein tuonut esiin maskien kornit piirteet ja niiden ympärillä pyörivän poliittisen pelin. Siinä samalla on käynyt ilmiselväksi, että THL on laitoksena valitettavasti poliittinen elin, vaikka sen palveluksessa on pääsääntöisesti vakavasti otettavaa tieteellistä työtä tekeviä ammattilaisia. Nyt maskit näyttävät paljastavan, ettei THL:n asiantuntijoita talon sisällä sittenkään kuunnella, minkä täytyy olla äärimmäisen turhauttavaa oikeille ammattilaisille.

Tätä kirjoittaessani velloo valtoimenaan pääministeri Sanna Marinin ja THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan välinen julkinen väittely. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, onko THL:n pääjohtajalla oikeus (yksin) päättää maskisuositusten antamisesta. Yksin-sana on tässä suluissa, koska se on koko kiistan ytimessä. Mutta palataan siihen vasta hieman myöhemmin.

Päällimmäinen kysymys on, onko THL oikea elin antamaan julkisia suosituksia tiedotteiden kautta suoraan kansalle? Voisihan sitä luulla, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on siihen paras taho, mutta luulo ei ole tiedon väärtti. Maskikysymys on äärimmäisen paljon laajempi kuin vain lääketieteellinen kysymys. Kysymys on pitkälti ihmisoikeuksista, koska jo pelkästään suositukset johtavat perustuslain vastaisiin toimiin alemmalla tasolla. Onko esimerkiksi tilaisuuden järjestäjillä oikeus syrjiä maskittomia ihmisiä kieltämällä heidän osallistumisensa? Kysymys maskeista liikkuu myös lääketieteellisesti heikoilla jäillä ja nykyisessä politisoituneessa keskustelussa unohtuu täysin objektiivinen, myös kansainvälisiin tutkimuksiin tukeutuva tieteellinen tarkastelu.

Iltasanomat uutisoi THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan kertoneen, että ”THL halusi keväällä tiedottaa maskien käytöstä, mutta STM torppasi aikeet”. Median luoma mielikuva on laajemminkin se, että Suomen sosiaali- ja terveysministeriö yrittää vaientaa THL:n. Ehkä tässä tahallaankin unohtuu, että THL on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alainen tutkimus- ja kehittämislaitos. Lainsäädännön mukaan THL:n toimialaan kuuluvat väestön terveys ja hyvinvointi. THL:n tehtäviä ovat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Sen vastuualueeseen ei kuulu perustuslain kysymysten pohtiminen, kansan luottamuksen ja yhteiskuntarauhan vaaliminen, kansantalouden kysymykset ja koronatapauksessa jopa ulkopoliittiset vaikutukset. Tämän takia THL ei missään nimessä saa tulla ulos omine tiedotteineen asiassa, joka hyvin tunnetaan tulenaraksi ja moniulotteiseksi.

Palataan sitten vielä itse THL:n pääjohtajaan. 14.10.20 pääministeri Marinin ja THL:n pääjohtaja Tervahaudan välille syntyneessä Twitter-kiistassa (mitä se kertoo asetelman korniudesta?) kysymyksenä oli, riittävätkö Tervahaudan valtuudet maskisuosituksesta päättämiseen THL:ssä. Varsin paljastava kysymyksenasettelu… Tervahauta kuittasi Marinille, että laissa lukee: ”Pääjohtaja ratkaisee laitoksessa päätettävät asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty laitoksen palveluksessa olevan muun henkilön ratkaistavaksi.” Nyt tulemme asian ytimeen.

Tervahauta päättää pääjohtajana laitoksessa päätettävät asiat, ei koko valtakuntaa koskevasta toimintatavasta. THL:n pääjohtajan valitsee Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin, Valtioneuvosto, jonka johdossa on pääministeri Marin. Kansanedustajien ja etenkin opposition tehtävänä on haastaa pääministeriä julkisesti, mutta äärimmäisen harvoin niin on tehnyt jonkun ministeriön virkamies ja vielä harvemmin ministeriön alaisen elimen johtaja. Se on aivan sama kuin vaikka ison pörssiyrityksen johtoryhmän jäsen twiittaisi hallituksen puheenjohtajaa vastaan. Niin ei tekisi edes hallituksen jäsen, mutta tavallinen työntekijä kyllä voisi asiallisuuden rajoissa. Ristiriidoista voi aina keskustella kahden kesken päättäjien välillä, mutta koko maata johtavan poliitikon uskottavuutta ei viranhaltija voi nakertaa oman egonsa tai turhautumisensa takia.

Väistämättä herää kysymys, eikä niin pienikään, että jos THL ja sen pääjohtaja eivät toimi käytännössä STM:n ja Valtioneuvoston alaisuudessa, niin kuka heitä johtaa? Kun on yleisesti tiedossa lääketeollisuuden ja terveydenhuoltoalan yritysten lobbaus vailla rajoja, niin Suomen asiasta huolehtivien kulmakarvojen olisi syytä kohota.

THL:n pääjohtaja Tervahaudan laista lainaamansa kohta, ”joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty laitoksen palveluksessa olevan muun henkilön ratkaistavaksi”, nostaa esiin mielenkiintoisen uuden ulottuvuuden, nimittäin THL:n tieteellisen uskottavuuden. Kevään tapahtumissa kävi ilmi huolestuttava seikka. Esimerkiksi Uusi Suomi uutisoi (16.4.2020), että

”Pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli Helsingin Sanomien (HS) haastattelussa tiistaina kankaisen kasvomaskin käyttöä kaikille suomalaisille julkisilla paikoilla. Ulostulo tulkittiin laajasti THL:n linjanmuutoksena, jota sanaa käytti jutussaan myös HS. Myöhemmin Tervahauta kuitenkin tarkensi julkisuudessa, että kyse oli hänen henkilökohtaisesta kannastaan ja asiasta on eriäviä näkemyksiä myös THL:n sisällä.”

Markku Tervahauta otti siis eri linjan kuin johtamansa laitos, mutta mikä on hänen tieteellinen pätevyytensä siihen? Lääkärit ovat tavallisen kansan silmissä, mitä lääketieteeseen tulee, kaikkitietäviä. Uskovathan ihmiset usein henkensäkin heidän käsiinsä. Enkä nyt suinkaan vähättele lääkärien ammattitaitoa ja hoitotyötä tekevillä lääkäreillä on paljon muutakin osaamista, kuin vain meidän taviksienkin saatavilla olevat lääketieteelliset julkaisut. Jos kuka tahansa tiedemies on väitellyt tohtoriksi, hänet nähdään ylivertaisena, vaikka väitöskirjan tekeminen on oikeasti ainoastaan näyttö tieteelliseen työskentelyyn kykenemisestä. Jos sitten on vielä professori, onkin jo Jumalasta seuraava.

Lääketieteen tohtori Markku Tervahaudan väitöskirjan otsikko vuodelta 1996 on ”Risk factors for coronary heart disease among elderly men in East and West Finland”. Otsikon sana “coronary” ei viittaa ollenkaan koronaviruksiin, vaan tarkoittaa sepelvaltimoa. Väitöskirja ei ole saatavilla, mutta siihen liittyvä tutkimus on luettavissa täältä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/0735109795003959

Tutkimuksessa seurattiin joukkoa ihmisiä ja seurannan tuloksista tehtiin tilastollinen analyysi. Toisin kuin tavallinen ihminen saattaisi kuvitella, väitöskirjoissa harvoin esitellään suuria innovaatioita tai käänteentekeviä löytöjä. Ne ovat pikemminkin opinnäytteitä tutkimustyöskentelystä. Vielä vähemmän ne ovat alansa laaja-alaisen ymmärryksen osoituksia.

Linkedin kertoo Tervahaudan käytännön kliinisen terveydenhuollon työkokemuksesta terveyskeskuksen ylilääkärinä toimiminen Sisä-Savossa 1993-98. Samaan aikaan sisältyy koulutus Kuopion Yliopistossa aiheena ’Specialist – Healt/Health Care Administration/Management’. Ei siinä mitään, kyllä terveydenhuollon johtamisen ammattilaisiakin tarvitaan. Sille tielle Tervahauta myös suuntasi. Hän toimi vuoden 1998 jälkeen erilaisissa terveydenhuollon hallinnollisissa johtotehtävissä ja välillä vuosina 2005-9 jopa Leppävirran kunnanjohtajana. 

Kaikella tällä haluan vain sanoa, ettei THL:n pääjohtajalla voi olla ylivertaista osaamista asiantuntijoihinsa nähden. Eikä esimerkiksi virologian asiantuntijoilla voi olla kaikenkattavaa osaamista edes omasta alastaan ja jos suosituksia esitetään, ne pitää esittää koulutetulle kansalle tieteellisin perustein eikä vain auktoriteettina. Keskustelua pitää käydä myös tieteellisesti poliittisen sijaan/lisäksi. Ja kaiken kukkuraksi, päätökset tekevät Suomen Valtioneuvosto ja Eduskunta. Viime kädessä kansa tottelee tai sitten ei. Senkin päättäjät joutuvat ottamaan huomioon päätöksiä tehdessään ja kansan yhtenäisyydestä huolehtiessaan.

Lääkäreille haluaisin esittää kysymyksen, että miksei Suomessa vielä löydy koronatoimia julkisesti vastustavia lääkäreitä, kun maailmalla lääkäreitä on jo alkanut järjestäytyä yhteisrintamaan? Toki pelko omasta työpaikasta on todellinen, mutta edes joku? Vain lääkärien laaja rintama voi torjua perusteettoman pelon ja sitä kautta pelastaa kansamme yhtenäisyyden ja samalla koko Suomen.